Korrien viikonloppu

Lauantai ja sunnuntai siis majalla Juha ja Susanna Korrin tottis viikonloppu. La ensin Juhan pitämä todella mielenkiintoinen teoria vieteistä. Päällimäisenä mieleen jäi että käytä sitä palkaa jota koira haluaa. Ei ole mitään mikä pitäisi opettaa lelulla, mikä namilla. Turhauma lisää yrittämistä, joten palkkattomuus voi saada koiran yrittämään enemmän. Tunnetilan korostus tärkeää.

No sitten itse harjoituksiin Rockyn kanssa. Lähtö tilanne oli että mua jännitti tosi paljon.. Kentälle otin namit mukaan, ajattelin sen olevan parempi vaihtoehto. Alkuun otin tunnetila harjoituksen, jossa ajatuksena että tullaan kentälle. Minä otan ryhdikkään kisa-asennon, sanon koiralle tottista ja palkaan sen siitä, idenana siis että koira oppii ajan myötä virittyymään Tottista! sanasta ja kisamaisesta asennosta, tätä aion yrittää jatkaa nyt.

 Tarkoitus oli tehdä myös seuraamista, mutta ei tullut mitään kun koira ei osannut edes perusasentoon tulla ilman apua. :( Roksu vähän katteli yleisöä ja oli varmasti ihmeissään miksi mamma on tollainen.. Ei oikein ruokakaan maistunut vaikka olin antanut edellisenä päivän pienemmän ruoka-annoksen ja tavalliset se syö sormet verille. No siinä sitten vähän perusasentoa väänettiin. Itselle jäi vähän huono mieli harjoituksista, tuntui että oli väärin nuorta koiraa kohtaa viedä se tuollaiseen tilanteeseen jos en sitä pysty tsemppamaan ja ihan väärä tunnetila vahvistuu. Melkein jo peruin sunnuntain paikan, oli niin pettnyt itseeni ja ajattelin ettei tässä ole mitään järkeä jos sunnuntaina on sama meininki. No muutaman puhelun jälkeen mentiin kuintenkin sunnuntaina paikalle. Sanoin heti alkuun Susannalle eilisen fiiliksistä, Susannalle ei ollut yhtään tälläinen olo. Halusin siis tehdä jotain iloista josta molemmille jää hyvä mieli, erityisesti koiralle. Otettiin ekassa pätkässä jääviä, ei seuraamisesta. Palkkasin lelulla (uusi, erittäin vinkuva, iso matokäärme joka on aika super!) ja Roksun lähti rallaamaan se suussa pitkin kenttää, mainitsin sitten että tätä se tekee eikä tuu mulle tarjoon. Syy tähän oli oikein yksinkertainen, minähän revin siltä sen lelun. Eli jatkossa odotan että koira tiputtaa sen itse maahan, vaikka pannasta kiinni pitäen enkä revi sitä siltä pois. No jospa meidän leikki siis tästä paranee. Loppuun vielä vauhtiluoksetulo lelulle ja lelua yhdessä kannettiin autolle.

Toinen vartti käytettiin noudon saloihin, kapula kun ei merkkaa Rockylle mitään. Jos sille heitän sen niin saattaa mennä katsomaan muttei ota suuhun. Susanna suositteli aloittamaan vauhtinoudolla opetuksen, kunnola matkaa jotta koira heti oppii hyvän vauhdin myös. Saatiin onneksi lainaan Annen kapula koska meidän oma oli huono, liian pieni ja olisi saanut olla pehmeä suu osa. Ihme kyllä otti jopa kapulan suuhun ja kantoi sitä muutamien yritysten jälkeen. Minä sitten lelulla palkkasin. Paremmin otti kyllä suuhun pehmeämpää kapulaa, joten ostin sen sitten Annelta. Ei mitenkään super kiinostunut ollut kapulasta, mutta jospa uusi kapula auttaa. Harjoitellaan siis tätä vauhtinoutoa ja yritetään saada se pitämään pidempää matkaa.

Näistä harjoituksista jäi parempi mieli, ja varmasti koirallekkin kun sai rallata käärme suussa kentällä. :D Ehkä me joskus opitaan...

Oli kyllä antoisa viikonloppu seuraten myös muita koiria, hassua miten yksinkertaisesti asiat voi välillä toimia, aina ei kannta tehdä vaikeimman kautta. :D Oli kyllä taitavat kouluttajat, uudestaan vähintääkin kuuntelu oppilaaksi päästävä. :)